Stressaavassa arjessa moni huomaa hakeutuvansa ruoan pariin ilman varsinaista nälkää. Makeanhimo, napostelu tai tarve syödä "jotain" voi tuntua pakottavalta.
Tunnesyöminen ei ole heikkoutta – se on kehon tapa säädellä kuormitusta.
Stressin vaikutus kehoon ja syömiseen
Stressi aktivoi hermostoa ja nostaa kortisolitasoja. Samalla verensokerin säätely heikkenee ja keho alkaa kaivata nopeaa energiaa. Tämä selittää, miksi stressaantuneena mieli hakeutuu usein hiilihydraattipitoisten ja makeiden ruokien pariin.
Kun stressi on jatkuvaa, syöminen voi muuttua tärkeäksi selviytymiskeinoksi.
Miksi tahdonvoima ei ratkaise tunnesyömistä?
Tunnesyöminen ei ratkea lisäämällä sääntöjä tai itsekuria. Päinvastoin – tiukat kiellot lisäävät usein syyllisyyttä ja pahentavat kierrettä.
Kestävä muutos syntyy, kun ymmärretään:
- mitä keho yrittää viestiä
- mikä kuormittaa hermostoa
- miten arkea voidaan tukea kokonaisvaltaisesti
Ravintoterapia ja lyhytterapia yhdessä
Kun ravintoterapia yhdistetään ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan, voidaan työstää sekä kehon että mielen kuormitusta. Syömistä ei tarvitse korjata erillään elämäntilanteesta.
Haluatko tukea stressiin ja tunnesyömiseen? Tutustu yhdistettyyn työskentelyyn.